Valinnoilla vaikutetaan – lasten hyvinvointi päätöksenteon ytimeen

Huhtikuun 13. päivänä järjestettävät kunta- ja aluevaalit lähestyvät vauhdilla. Sote-politiikka on ennalta-arvaten ottanut paikkansa vaalien suurimpana teemana.  Vaalikeskustelut keskittyvät tyypillisesti terveydenhuollon jonojen pituuteen tai vanhuspalvelujen kriisiin. Tärkeitä asioita, kyllä – mutta erityisesti huolissaan pitäisi olla lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vaalit määrittävät lasten ja perheiden palveluiden sekä hyvinvoinnin suuntaa alueilla ja kunnissa yli valtuustokauden, vuosiksi eteenpäin.

Poliittisessa päätöksenteossa tehtävät arvovalinnat vaikuttavat erityisesti köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten tilanteeseen. Lasten ja nuorten lisääntyvä paha olo on laaja yhteiskunnallinen haaste, joka vaatii huomiota. Mikäli haasteisiin ei puututa ajoissa, niiden seuraukset heijastuvat tämän päivän lasten ja nuorten hyvinvointiin läpi elämän sekä näkyvät valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden taloudessa. 

Painopiste tulee siirtää ennaltaehkäisyyn 

Lasten ja perheiden palveluiden toimivuus edellyttää tiivistä yhteistyötä kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Hallituksen viime viikolla julkaistut sote-säästöt kohdistuvat myös lastensuojeluun, jonka vuoksi toiminnan haasteet tulevat kasvamaan entisestään. Palveluiden painopiste on siirrettävä alati tiukentuvassa taloustilanteessa viipymättä ennakoivaan ja ehkäisevään tukeen. Tehostamalla ennaltaehkäiseviä palveluita sekä lastensuojelun avohuoltoa voidaan vähentää kalliiden lastensuojelun sijaishuollon palveluiden tarvetta. Lapsille, jotka joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle, on turvattava lapsen edun mukainen ja vaikuttava sijaishuolto. Hyvinvointialueiden on keskityttävä sijaishuoltoon, josta aikuistuu hyvinvoivia ja pärjääviä nuoria.  

Nuorten osallisuus on otettava päätöksenteon keskiöön 

Hetki sitten julkaistusta nuorisobarometristä käy ilmi, että nuorten oma usko tulevaisuuteen on romahtanut: vuonna 2008 nuorisobarometrin vastaajista 86 prosenttia suhtautui tulevaisuuteensa optimistisesti, kun vuonna 2024 osuus oli enää 61 prosenttia. Kunta- ja aluetasolla tulee kuulla lasten ja nuorten huolia, ja ottaa huolten ratkominen päätöksenteon keskiöön. Lasten ja nuorten osallisuus ei toteudu itsestään, vaan sille tulee luoda tilaa ja mahdollisuuksia myös päätöksenteossa. 

Lasten ja nuorten hyvinvointi vaatii valtuustokaudet ylittävää työtä

Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, lapsen oikeuksien komitean suositusten sekä eurooppalaisen lapsitakuun toimeenpanoon. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien ja hyvinvointialueiden velvollisuutena on edistää lapsen oikeuksia ja toimia näiden mukaisesti. Kunta- ja aluetasolla voidaan vaikuttaa monin tavoin siihen, että erilaisista lähtökohdista tulevilla lapsilla ja nuorilla olisi yhdenvertaisemmat mahdollisuudet hyvään elämään ja tulevaisuuteen. Tarvitaan pitkäjänteisempää, valtuustokaudet ylittävää työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.  Kunnissa ja hyvinvointialueilla tulee tehdä systemaattista lapsivaikutusten arviointia, jotta voidaan ennakoida ja ymmärtää, miten erityisesti säästötoimet vaikuttavat lapsiin.

Panostaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin on edellytys tulevaisuuden kestävälle ja hyvinvoivalle yhteiskunnalle – tämän tulisi olla keskeinen tavoite jokaiselle tulevalle valtuutetulle. 

Maria Rytkönen

The author is an analyst at Blic. Maria specializes in children’s rights and has worked as a legal expert in a child protection organization.